Paapero: lasten vaatteita Lapista

DSC_3261DSC_3251
Terveisiä Rovaniemeltä! Olen vierailemassa ihanan ystäväni Essin luona ja käväisin eilen Sampokeskuksessa katsomassa, mitä Rovaniemellä on tarjota näin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Törmäsin juuri ennen sulkemisaikaa Paaperon liikkeeeseen, jossa itse omistaja ja pääsuunnittelija Päivi Valle alkoi esitellä minulle valikoimaansa.

Paljastui, että Paaperon vaatteet ommellaan Kemijärvellä suomalaisten vaatetusartesaanien toimesta. Puuvilla on Euroopassa viljeltyä luomupuuvillaa, eikä vaatteissa ole sekotteita, kuten elastaania, mikä helpottaa niiden kierrättämistä. Printit suunnittelee suomalainen kuvittaja Senja, ja ne myös painetaan kankaalle Suomessa. Lisäksi valikoimista löytyvät merinovillakerrastot.

Päivi Valle perusti Paapero-vaatemerkin 28 vuotta sitten.

Paaperon valikoima on pieneksi merkiksi varsin suuri, ja printtejä löytyy niin luonto- kuin eläinaiheisiakin. Itse kiinnitin huomioni kissaprinttiin, josta tulee kuulemma myös t-paitaa aikuisille tulevaisuudessa. En useinkaan pidä megasöpöistä eläinkuoseista, mutta nämä printit eivät ole omaan makuuni ihan liian anime-henkisiä, vaan nimenomaan söpöjä ja kuvitusmaisia.

Jutellessamme valikoimasta paljastui myös ainakin omassa ystäväpiirissäni odottavien äitien usein kaipaama tuote – imetystunika. Tunikat on suunniteltu yhdessä kätilöiden kanssa ja niitä löytyy äitien toivomassa Lapinlehmä-kuosissa. Mikäli ymmärsin oikein, tilauksesta valmistettavan tunikan voi tilata muistakin Paaperon kuoseista.

Ilahduttavinta Vallen kanssa keskustellessa oli huomata, miten tarkasti hän huolehtii firmansa toiminnasta – esimerkiksi printit painetaan Suomessa eikä muualla Euroopassa, jotta työn jälki varmasti onnistuu. Tämä tietenkin nostaa vaatteiden hintaa, mutta suhteessa tuotantoketjun kotimaisuuteen Paaperon vaatteet ovat realistisesti hinnoiteltuja.

Toivottavasti Paapero pitää kiinni tuotantotavoistaan, sillä uskon lappiaiheisten kuosien kyllä innostavan ympäri Suomen niitä kuluttajia, jotka välittävät vaatteen alkuperästä. Fleecepipot voisi ehkä jatkossa jättää pois valikoimista – materiaali menee varmaankin kaupaksi pohjoisessa, mutta valittiin juuri vuoden 2017 turhakkeeksi.

DSC_3252
DSC_3262

DSC_3254

Nappasin mukaani tietenkin tuliaisia Helsinkiin siskoni vauvalle, nähdään sitten miten vaate kestää käyttöä. Kissakuosi herätti tunteita Instagramissa, joten etelässä asuvien iloksi voin kertoa, että Paaperoa voi tilata myös verkkokaupasta.

Jos sattuu asumaan Lapissa, tällä viikolla naisten päivän kunniaksi Paaperon liikkeissä Kemijärvellä ja Sampokeskuksessa tunikan ostajat saavat kaupan päälle 20 euron lahjakortin.

Onko sinulla kokemuksia Paaperon vaatteista? Kerro kommenteissa!

Store of Hope: Kašmirhuivilla työtä Nepaliin

cMt3L22
Store of Hopen huivi lämmittää sisällä ja ulkona.

Ryhdyttyäni kirjoittamaan eettisestä vaatetuotannosta olen huomannut, että eettisyyttä ja ekologisuutta voi tarkastella hyvin monesta näkökulmastä. Periaatteessa tuotannon eettisyydessä on kaksi eri lähestymistapaa: paikallinen tuotanto länsimaissa tai riittävä palkkaus ja työhyvinvoinnista huolehtiminen niissä maissa, joissa vaatetuotanto on osa kehittyvää taloutta.

Store of Hope on niitä tekijöitä, jotka keskittyvät vastuulliseen tuotantoon materiaaliensa alkuperämaassa, Nepalissa. Verkkokaupan oma päätuote on Store of Hope -kašmir, jota tuottavia vuohia omistajat ovat itse käyneet katsomassa, ja toivovat jokin päivä itse kasvattavansa. Tärkeimpänä Store of Hope pitää kuitenkin riittävän työllisyyden ja hyvinvoinnin varmistamista yhteistyöyrityksissä, jotka Store of Hope -tuotteet valmistavat.

KPiHKwx

Vinkkasin Store of Hope-verkkokaupasta aiemmin blogissani, jolloin toinen omistajista, Eeva, otti minuun yhteyttä. Vaihdoimme ajatuksia Korjaamon Design Market-tapahtumassa ja sain häneltä mukaani testattavakseni heidän neulotun kašmir-huivinsa. Ystäväni Tiia Nyholm otti kuvat minusta ja huivista jo ennen joulua käydessämme brunssilla IPI Kulmakuppilassa (jota suosittelen lämpimästi niin tilan, brunssin kuin kehitysvammaisia työllistävän toimintansa ansiosta), mutta koska valmistumiskiireet ja sitä seuraava uupumus veivät mennessään, on analyysi jäänyt kirjoittamatta.

Nyt huivi on kuitenkin kulkenut mukanani niin Teneriffalla viikon lomamatkalla kuin Helsingissä ulkona pakkasilla. Kirjoitan tätä junassa matkalla Lappiin, ja huivi on mukanani reissussa. Kašmir nimittäin samaan aikaan lämmittää ja hengittää. 50% lampaanvillaa on sekoitettu huiviin lisäämään tuotteen kestävyyttä. Kaunis huivi käy asusteesta, ja näyttää asialliselta myös työpalaverissa. 119 euron hinta on paljon huivista, mutta jos haluaa ostaa elämäänsä yhden monikäyttöisen ja laadukkaan huivin, voin suositella Store of Hopen neulottua kašmirhuivia siihen tarkoitukseen lämpimästi.

ohmHPAP

Monen kuukauden ahkeran käytön jälkeen huivi on hieman nukkaantunut, mutta esimerkiksi Vieton merinovillaneuleeni nukkaantui alkuun huomattavasti nopeammin, kuten villalla myös tapana on. En ole vielä joutunut tekemään huiville huoltotoimenpiteitä, mutta tuulettelen sitä silloin tällöin.

Pitkän huivin etu on, että sen käärii tarvittaessa myös hupuksi tai kietoo esimerkiksi vetoisassa luentosalissa shaaliksi. Store of Hopen huivi käy näihin tarkoituksiin, mutta on kuitenkin niin ohutta neulosta, ettei se siitä huolimatta vie aivan järjettömästi tilaa. Siitä syystä valitsin nytkin reissulleni juuri tämän huivin Mithun shaalin sijasta, joka on huomattavasti paksumpi.

Katso video tehtaasta Nepalissa:

Vegaania kiinnostava tuoteperhe Store of Hopessa ovat Allo Nettle Shawls, eli nokkosesta perinteisin menetelmin valmistetut huivit. Huivit tuotetaan käsin ilman kemikaaleja, ja tradition vuoksi haluttua nokkosta saa kerätä Nepalissa vuorilla vain kaksi kertaa vuodessa. Huivien myynti mahdollistaa paikallisten kyläläisten elämisen kotipaikassaan ilman, että heidän täytyy lähteä etsimään muita töitä. Materiaalina nokkonen muistuttaa pellavaa.

Katso video Allo-huivien valmistusprosessista:

Omien tuoteryhmiensä lisäksi Store of Hope -verkkokaupasta löytyy myös muita brändejä, kuten People Tree, Fly My Damsel ja Able, jotka tarjoavat vaatteita, alusvaatteita ja farkkuja. Myöskään korut, joista kaikki alkoi, eivät ole poistuneet valikoimista.

Store of Hope keräsi viime vuonna rahoitusta toiminnalle myös joukkorahoituksella. Onnistunut joukkorahoituskampanja kertoo siitä, että eettiselle tuotannolle on ostajia.

Kirjoitan myöhemmin myös Weecos-verkkokaupasta, jonka tuotteet ja brändit taas ovat suomalaisia. Store of Hopen tavoitteet ovat hyvin vahvasti kehitysyhteistyössä. Näistä voi valita sen itselleen sopivan tavan lähestyä tuotantoprosessien eettisyyttä. Itse ajattelen, että molempi parempi.

Kirpputori sijoittuu kolmanneksi suomalaisten naisten ostopaikoissa

DSC_2246-01
Suomen Tekstiili & Muoti ry julkaisi tänään I love me -messuilla tutkimuksen, jonka mukaan 26% suomalaisista naisista ostaa vaatteet kirpputoreilta ja erilaisista Facebook-ryhmistä.

En ole kovinkaan ehtinyt perehtyä Suomalaiseen vaateteollisuuteen tilastotasolla, joten oli kiinnostavaa käydä kuuntelemassa nettikyselystä, jossa syys-lokakuussa (29.9.-6.10.2017) Kantar TNS oli tavoittanut 1500 18-74-vuotiasta suomalaista (70% naisia, 30% miehiä) vastaamaan vaatteisiin liittyvistä kulutustottumuksistaan.

Tietenkin kyselyn otanta ja muoto vaikuttavat, mutta silti esiin nousi muutama blogini näkökulman kannalta kiinnostava tulos.

DSC_2252-01.jpeg
Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen ja viestintäpäällikkö Mari Kamaja esittelivät kuluttajatutkimuksen tuloksia.

Jos suomalainen kuluttaja saisi päättää, tämä ostaisi enemmän suomalaisia vaatemerkkejä. 51% vastanneista ostaisi enemmän vaatteita suomalaisilta merkeiltä, jos ne tuotaisiin saataville isoihin kauppoihin.

Suomalaisten naisten yleisimpiä ostopaikkoja ovat H&M, Prisma, kirpputorit ja K-Citymarket. Tältä kannalta siis on ilahduttavaa, että esimerkiksi aiemminkin blogissani mainitsemani Neulomo on saanut tuotteitaan myyntiin Prismaan. Toivottavasti tämä tulos rohkaisisi lisäämään paikallisen tuotannon vaatemerkkejä Prismoissa ja K-Citymarketeissa, joissa suomalaiset shoppailevat eniten.

Pääkaupunkiseudulla taas Stockmann on suosituin ostopaikka niin naisten kuin miesten keskuudessa. Stockmanniltakin löytyy jonkin verran suomalaisia, eettisen tuotannon merkkejä myynnistä. Hullujen Päivien esitettä selaillessani mietinkin, että heidän tarjonnastaan voisi kirjoittaa oman artikkelinsa.

Vaikka kirpputorimyynti ei välttämättä ole Suomen vaateteollisuudelle hyvä asia, on sen sijoittuminen jo kolmanneksi omasta mielestäni hyvinkin positiivinen uutinen. Kierrätetty vaate kun on ostopäätöksenä kuitenkin se ekologisin.

Myös tulokset esitellyt toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen korosti kiertotalouden kasvua ja haasteita, joihin teollisuuden on vastattava. I love me -messuilla liiton lavalla keskustelevatkin tänään myös Reccin ja Globe Hopen edustajat, jotka kierrättävät vaatteita ja materiaaleja myyntiin, muuhun teollisuuteen ja uusiksi vaatteisiksi.

Pääsääntöisesti suomalaiset kuluttajat ovat hintatietoisia. Jos kuitenkin suomalaisista vaatteista ollaan valmiita maksamaan, luulisin hinnan rakenteen avaamisen olevan suunta, joka suomalaiselle shoppailijalle kelpaa. Eli se, että laadukkaasta vaatteesta kannattaa maksaa tekijöille hinta, jolla voi kattaa materiaalin laadun ja hyvät tuotanto-olosuhteet, ja tuotantoprosesseista kerrotaan avoimesti.

Helppous ja saatavuus selvästi dominoivat markkinoita, keikkuuhan ykköspaikalla edelleen H&M. Toivottavasti tämäkin kuluttajatutkimus kuitenkin rohkaisisi alaa ja erityisesti sisäänostajia panostamaan niin kotimaisiin merkkeihin kuin uusiin kierrätysideoihin.

Jos joku muu pyörähtää I love me-messuilla, ekomuotiin keskittynyt alue löytyy luonnollisesti-puolelta. Se on tuo vihreä osio kartalla!

DSC_2240-01

Ekologiset ja eettiset vaateliikkeet

IMG-20170819-WA0011

Eilinen uutisointi siitä, että H&M polttaa myymättä jääneitä vaatteita (eniten tätä tosin tekee Bestseller-firma, joka omistaa Vero Moda- ja Jack & Jones-merkit) on taas herättänyt jonkin verran kysymyksiä siitä, mistä eettisempiä vaatteita voisi ostaa. Suuri osa vaateketjuista sanovat toimivansa vastuullisesti, mutteivät kerro tarkasti kaikkia prosessejaan.

Yle teki joulukuussa 2016 kattavan artikkelin puuvillan alkuperästä. Kiinnostuneelle kuluttajalle tärkeä osio ovat Suomessa myytävien merkkien vastaukset myymänsä puuvillan jäljitettävyydestä. Puuvilla on myös tunnettu siitä, että sen valmistus vaatii paljon vesivaroja – yhden t-paidan valmistamiseen kuluu 2 700 litraa vettä.

Ekologisempi ajattelutapa on kovaa vauhtia valtaamassa vaatealaa. Jos ei oteta lukuun kierrätettyjä vaatteita, ekologisemmat vaihtoehdot voivat tuntua kalliilta. Toisaalta monet ovat tottuneet maksamaan brändivaatteista jo satoja euroja, joten eettisessä muodissa hinta on sama – siinä ei vain ole ilmaa, joka saadaan maksamalla esimerkiksi ompelijoille elämiseen riittämättömiä palkkoja.

Alle olen pyrkinyt listaamaan ekologisuuden ja eettisyyden huomioon ottavia vaateliikkeitä. Kaikkein paras vaihtoehto on tottakai aina ostaa tarpeeseen, kierrättää ja korjata. Jos et löydä omaa liikettäsi tai sinulla on ehdotus, kerrothan sen kommenteissa, niin lisään liikkeen listalle! Liikkeitä ja merkkejä on itse asiassa todella paljon, joten tässä on koottuna vain murto-osa mainitsemisen arvoisista yrityksistä.

Vaatetuotannossa eettiseksi ja ekologiseksi punnittavia kriteerejä on monia, liikkeillä voi olla siis eri painotuksia. Joidenkin ompelutyö tehdään Suomessa, toisten taas Nepalissa, jotkut käyttävät luomupuuvillaa ja jotkut kierrätettyjä materiaaleja. Eniten yrityksiä yleensä yhdistää avoimuus tuotannossa ja sitoutuminen vastuullisuuteen.

Weecos on suomalainen eettisen kuluttajan kauppapaikka, josta löytyy varmasti monipuolisin valikoima, sillä sen alle yhdistyy lähes kaksisataa brändiä.

Neulomo löytyy myös Weecosista, mutta merkin tuotteita voi ostaa Prismoista.

Nudge toimii sekä verkkokauppana että Helsingissä Yrjönkadulla. Valikoima kattaa hyvin koko elämän osa-alueita alusvaatteista urheiluvaatteisiin. Valikoimissa on myös miesten vaatteita.

Nosh on hämeenlinnalainen eettisen muodin vaateyritys, jonka vaatteita voi ostaa verkkokaupasta tai vaatekutsuilta.

Kuje valmistaa kenkiä Espanjanssa. Kierrätymateriaalit ovat Suomesta ja nahka lähialueilta.

Karmashopin valikoima on hyvä perusvaatteita etsivälle. Miesten ja naisten vaatteita, collegeita sekä työasuiksi sopivia siistejä malleja.

RCM clothing valmistaa streestyle-tyyppisiä vaatteita Hampusta. Yrityksellä on myös kivijalkaliike Turussa.

Seele on tamperelainen kivijalkaliike, mutta valikoima löytyy myös verkkokaupasta.

Kaarna living myy pääasiassa sisustustuotteita ja kosmetiikkaa, mutta myös eettisesti tuotettuja vaatteita ja second handia.

Globe Hope valmistaa tuotteita kierrätetyistä materiaaleista, kuten vanhoista armeijan ylijäämäkankaista tai banderolleista. Kivijalkaliike löytyy Mannerheimintieltä Helsingistä ja tehtaanmyymälä Nummelasta.

Pure Waste valmistaa vaatteet tekstiilijätteestä kierrätetystä kuidusta. Pääasiassa t-paitoja ja huppareita, mutta kestäviä ja hyvin kohtuuhintaisia. Myös miehille. Pure Wastella on nykyään liike myös Yrjönkadulla.

Maeveg myy naisellisempia naisten vaatteita. Paljon erilaisia kuoseja ja laskoksia.

Store of Hope on eettisen muodin verkkokauppa, jota on rahoitettu myös joukkorahoituksella. Kašmirvillasta valmistetut huivit ja pipot ovat liikkeen omaa tuotantoa Nepalista.

Mithu on astetta boheemimman tyylin verkkokauppa, joka myy tuotteita myös erilaisissa tapahtumissa.

Pieni ekopuoti Valkee on Salossa sijaitseva kivijalkaliike, jolla on myös toimiva verkkokauppa. Sekatavarapuodista löytyy myös vaatevalikoimaa.

Muita listoja:

Reilun kaupan vaateliikkeet
Vihreät vaatteet-blogin lista
Lista kotimaisista naistenvaatteista

Second Handia Frida Marinasta

DSC_0151

Luulin juuri päässeeni eroon kirppisrumbasta viime vaatteidenvaihtoillan jälkeen, kun heivasin kovalla kädellä vaatekaappini sisältöä hyväntekeväisyydeen. Jotenkin vain silti taas siivouksen yhteydessä oli nurkkaani ilmestynyt se perinteinen Ikea-kassillinen vaatteita, joista kuitenkin voisin luopua.

Onneksi ystäväni Anna kysäisi, osallistuisinko hänen kanssaan kirppisnurkkaukseen Frida Marinassa, sillä hän oli unohtanut varanneensa sen ja lähdössä Italiaan. Kävimme siis eilen viemässä mekkoja ja kenkiä kansalaisille ostettavaksi osoitteeseen Kaarlenkatu 10.

Olen myynyt Frida Marinassa vaatteita ennenkin. Pidän siitä, että vaatteet pyritään laittamaan esille kauniisti, tuolloin aiemmin ne laitettiin liikkeessä esille myyjän puolesta. Nyt ajat ovat hieman muuttuneet, ja myyjillä on omat nurkkauksensa ja vaatteensa. Tämä on ymmärrettävää, sillä se säästää omistajilta varmaan runsaasti aikaa. Myyjät tuntuvat silti ymmärtävän kirpputorin idean siitä, ettei laiteta pöytiä aivan tukkoon tai tuodaan paikan henkeen sopivia vaatteita.

DSC_0097DSC_0102

Sovimme, että Anna tuo rekkiin mekkonsa ja minä pääasiassa muutamat kengät, joita en enää käytä. Laitoin myyntiin mm. retrot punaiset Adidakseni ja Eccon sandaalit, joita en koskaan oppinut käyttämään, vaikka olen hautonut niitä kaapissa monta kesää.

Annan mekoilla taas on yleensä kaikilla oma tarinansa. Opiskeluaikoina hän teki virtuaalisen museon, johon tallensi kymmeniä mekkoja tarinoineen. Olen itsekin usein mielelläni kysellyt kirpputoreilla pyöriessäni, mistä myyjien vaatteet ovat peräisin, koska minusta on ihanaa kuulla, mitä kaikkia muistoja vaate jo kantaa.

Anna on tosiaan graafinen suunnittelija, ystävien kesken “gif-mestari”.
Tämä mekko hänellä oli päällään ensimmäisenä koulupäivänä, kun hän aloitti Taikissa. Mekon vetoketju kuitenkin hajosi kesken koulupäivän! Nyt se on korjattu, ja tämä, luultavasti pian keräilyharvinaisuus, odottaa ostajaansa Frida Marinassa.

DSC_0137

Juhlavuoden kunniaksi Anna laittoi myyntiin myös Suomi 100 -hameen. Itsenäisyyspäivän asua ei siis tarvitse enää miettiä.

DSC_0140
DSC_0115

Ehdimme hädin tuskin asetella myytävät tavarat paikalleen kun niitä syöksyttiin jo katsomaan. Toistaiseksi on toiveikas olo siitä, että ainakin jotain menisi kaupaksi kahden viikon aikana.

DSC_0120

Kannattaa mainostaa sosiaalisessa mediassa, jos on käynyt viemässä vaatteitaan myyntiin.

Suurta kävijäryntäystä se ei välttämättä aiheuta, mutta itse olen ainakin saanut kirpputorihoukutuksen usein kaverin vihjeestä.

DSC_0127
DSC_0128
DSC_0126

Frida Marinassa on siis sekä second handia kirppiksen muodossa, että vintage-vaatteita. En itse ole suurikaan vintagen harrastaja, mutta mekkoja on kiva hypistellä. Suosin kyllä tiettyjen aikakausien vaatteita puhtaiden materiaalien ja kauniiden leikkausten vuoksi. Monet kuosit tuntuvat itselleni kuitenkin liian rohkeilta.

Vintagen lisäksi liikkeestä löytyy myös luonnonkosmetiikkaa ja sisustustavaraa. Yhdessä samassa paikassa toimivat siis Frida Marina, Pieni sydän second hand ja Moonk vintage. Näiden osuudet tuotteista tai liiketilasta eivät ole minulle aivan selvinneet, mutta enpä ole älynnyt kysyäkään.

DSC_0129
DSC_0131
DSC_0132
DSC_0133DSC_0134
DSC_0136

Henkilökunta Frida Marinassa on omistautuvaa ja palvelu ihanan selkeää. Ihanien asioiden aarreaitassa on kiva piipahtaa sellaisina päivinä, kun olo on vähän harmaa ja haluaa imea itseensä materiaalista hemmottelua.

Vaikka ostan melkein kaiken kierrätettynä, en juurikaan käy vintage-liikkeissä siksi, ettei minulla ole varaa ostaa keräilyharvinaisuuksia. Frida Marina on siitä mukava, että kun on harmistunut vintagemekkojen hinnoista, voi luultavasti silti löytää jotain kivaa kirpputoripuolelta.

DSC_0150
DSC_0148
DSC_0152

Tulevaisuudessa koostan myös vinkkejä second hand -shoppailuun, onhan kierrättäminen se ekologisin tapa hankkia uusia vaatteita. Tällainen vinkki nyt Helsingistä.

Seuraavat kaksi viikkoa on aikaa tehdä ostoksia meidän nurkassamme (Rauha), mutta Frida Marinassa kannattaa tietenkin vierailla sen jälkeenkin.