Kirpputori sijoittuu kolmanneksi suomalaisten naisten ostopaikoissa

DSC_2246-01
Suomen Tekstiili & Muoti ry julkaisi tänään I love me -messuilla tutkimuksen, jonka mukaan 26% suomalaisista naisista ostaa vaatteet kirpputoreilta ja erilaisista Facebook-ryhmistä.

En ole kovinkaan ehtinyt perehtyä Suomalaiseen vaateteollisuuteen tilastotasolla, joten oli kiinnostavaa käydä kuuntelemassa nettikyselystä, jossa syys-lokakuussa (29.9.-6.10.2017) Kantar TNS oli tavoittanut 1500 18-74-vuotiasta suomalaista (70% naisia, 30% miehiä) vastaamaan vaatteisiin liittyvistä kulutustottumuksistaan.

Tietenkin kyselyn otanta ja muoto vaikuttavat, mutta silti esiin nousi muutama blogini näkökulman kannalta kiinnostava tulos.

DSC_2252-01.jpeg
Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen ja viestintäpäällikkö Mari Kamaja esittelivät kuluttajatutkimuksen tuloksia.

Jos suomalainen kuluttaja saisi päättää, tämä ostaisi enemmän suomalaisia vaatemerkkejä. 51% vastanneista ostaisi enemmän vaatteita suomalaisilta merkeiltä, jos ne tuotaisiin saataville isoihin kauppoihin.

Suomalaisten naisten yleisimpiä ostopaikkoja ovat H&M, Prisma, kirpputorit ja K-Citymarket. Tältä kannalta siis on ilahduttavaa, että esimerkiksi aiemminkin blogissani mainitsemani Neulomo on saanut tuotteitaan myyntiin Prismaan. Toivottavasti tämä tulos rohkaisisi lisäämään paikallisen tuotannon vaatemerkkejä Prismoissa ja K-Citymarketeissa, joissa suomalaiset shoppailevat eniten.

Pääkaupunkiseudulla taas Stockmann on suosituin ostopaikka niin naisten kuin miesten keskuudessa. Stockmanniltakin löytyy jonkin verran suomalaisia, eettisen tuotannon merkkejä myynnistä. Hullujen Päivien esitettä selaillessani mietinkin, että heidän tarjonnastaan voisi kirjoittaa oman artikkelinsa.

Vaikka kirpputorimyynti ei välttämättä ole Suomen vaateteollisuudelle hyvä asia, on sen sijoittuminen jo kolmanneksi omasta mielestäni hyvinkin positiivinen uutinen. Kierrätetty vaate kun on ostopäätöksenä kuitenkin se ekologisin.

Myös tulokset esitellyt toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen korosti kiertotalouden kasvua ja haasteita, joihin teollisuuden on vastattava. I love me -messuilla liiton lavalla keskustelevatkin tänään myös Reccin ja Globe Hopen edustajat, jotka kierrättävät vaatteita ja materiaaleja myyntiin, muuhun teollisuuteen ja uusiksi vaatteisiksi.

Pääsääntöisesti suomalaiset kuluttajat ovat hintatietoisia. Jos kuitenkin suomalaisista vaatteista ollaan valmiita maksamaan, luulisin hinnan rakenteen avaamisen olevan suunta, joka suomalaiselle shoppailijalle kelpaa. Eli se, että laadukkaasta vaatteesta kannattaa maksaa tekijöille hinta, jolla voi kattaa materiaalin laadun ja hyvät tuotanto-olosuhteet, ja tuotantoprosesseista kerrotaan avoimesti.

Helppous ja saatavuus selvästi dominoivat markkinoita, keikkuuhan ykköspaikalla edelleen H&M. Toivottavasti tämäkin kuluttajatutkimus kuitenkin rohkaisisi alaa ja erityisesti sisäänostajia panostamaan niin kotimaisiin merkkeihin kuin uusiin kierrätysideoihin.

Jos joku muu pyörähtää I love me-messuilla, ekomuotiin keskittynyt alue löytyy luonnollisesti-puolelta. Se on tuo vihreä osio kartalla!

DSC_2240-01

Ekologiset ja eettiset vaateliikkeet

IMG-20170819-WA0011

Eilinen uutisointi siitä, että H&M polttaa myymättä jääneitä vaatteita (eniten tätä tosin tekee Bestseller-firma, joka omistaa Vero Moda- ja Jack & Jones-merkit) on taas herättänyt jonkin verran kysymyksiä siitä, mistä eettisempiä vaatteita voisi ostaa. Suuri osa vaateketjuista sanovat toimivansa vastuullisesti, mutteivät kerro tarkasti kaikkia prosessejaan.

Yle teki joulukuussa 2016 kattavan artikkelin puuvillan alkuperästä. Kiinnostuneelle kuluttajalle tärkeä osio ovat Suomessa myytävien merkkien vastaukset myymänsä puuvillan jäljitettävyydestä. Puuvilla on myös tunnettu siitä, että sen valmistus vaatii paljon vesivaroja – yhden t-paidan valmistamiseen kuluu 2 700 litraa vettä.

Ekologisempi ajattelutapa on kovaa vauhtia valtaamassa vaatealaa. Jos ei oteta lukuun kierrätettyjä vaatteita, ekologisemmat vaihtoehdot voivat tuntua kalliilta. Toisaalta monet ovat tottuneet maksamaan brändivaatteista jo satoja euroja, joten eettisessä muodissa hinta on sama – siinä ei vain ole ilmaa, joka saadaan maksamalla esimerkiksi ompelijoille elämiseen riittämättömiä palkkoja.

Alle olen pyrkinyt listaamaan ekologisuuden ja eettisyyden huomioon ottavia vaateliikkeitä. Kaikkein paras vaihtoehto on tottakai aina ostaa tarpeeseen, kierrättää ja korjata. Jos et löydä omaa liikettäsi tai sinulla on ehdotus, kerrothan sen kommenteissa, niin lisään liikkeen listalle! Liikkeitä ja merkkejä on itse asiassa todella paljon, joten tässä on koottuna vain murto-osa mainitsemisen arvoisista yrityksistä.

Vaatetuotannossa eettiseksi ja ekologiseksi punnittavia kriteerejä on monia, liikkeillä voi olla siis eri painotuksia. Joidenkin ompelutyö tehdään Suomessa, toisten taas Nepalissa, jotkut käyttävät luomupuuvillaa ja jotkut kierrätettyjä materiaaleja. Eniten yrityksiä yleensä yhdistää avoimuus tuotannossa ja sitoutuminen vastuullisuuteen.

Weecos on suomalainen eettisen kuluttajan kauppapaikka, josta löytyy varmasti monipuolisin valikoima, sillä sen alle yhdistyy lähes kaksisataa brändiä.

Neulomo löytyy myös Weecosista, mutta merkin tuotteita voi ostaa Prismoista.

Nudge toimii sekä verkkokauppana että Helsingissä Yrjönkadulla. Valikoima kattaa hyvin koko elämän osa-alueita alusvaatteista urheiluvaatteisiin. Valikoimissa on myös miesten vaatteita.

Nosh on hämeenlinnalainen eettisen muodin vaateyritys, jonka vaatteita voi ostaa verkkokaupasta tai vaatekutsuilta.

Kuje valmistaa kenkiä Espanjanssa. Kierrätymateriaalit ovat Suomesta ja nahka lähialueilta.

Karmashopin valikoima on hyvä perusvaatteita etsivälle. Miesten ja naisten vaatteita, collegeita sekä työasuiksi sopivia siistejä malleja.

RCM clothing valmistaa streestyle-tyyppisiä vaatteita Hampusta. Yrityksellä on myös kivijalkaliike Turussa.

Seele on tamperelainen kivijalkaliike, mutta valikoima löytyy myös verkkokaupasta.

Kaarna living myy pääasiassa sisustustuotteita ja kosmetiikkaa, mutta myös eettisesti tuotettuja vaatteita ja second handia.

Globe Hope valmistaa tuotteita kierrätetyistä materiaaleista, kuten vanhoista armeijan ylijäämäkankaista tai banderolleista. Kivijalkaliike löytyy Mannerheimintieltä Helsingistä ja tehtaanmyymälä Nummelasta.

Pure Waste valmistaa vaatteet tekstiilijätteestä kierrätetystä kuidusta. Pääasiassa t-paitoja ja huppareita, mutta kestäviä ja hyvin kohtuuhintaisia. Myös miehille. Pure Wastella on nykyään liike myös Yrjönkadulla.

Maeveg myy naisellisempia naisten vaatteita. Paljon erilaisia kuoseja ja laskoksia.

Store of Hope on eettisen muodin verkkokauppa, jota on rahoitettu myös joukkorahoituksella. Kašmirvillasta valmistetut huivit ja pipot ovat liikkeen omaa tuotantoa Nepalista.

Mithu on astetta boheemimman tyylin verkkokauppa, joka myy tuotteita myös erilaisissa tapahtumissa.

Pieni ekopuoti Valkee on Salossa sijaitseva kivijalkaliike, jolla on myös toimiva verkkokauppa. Sekatavarapuodista löytyy myös vaatevalikoimaa.

Muita listoja:

Reilun kaupan vaateliikkeet
Vihreät vaatteet-blogin lista
Lista kotimaisista naistenvaatteista

Vaatevallankumousviikko on ohi, mutta mitä jäi käteen?

Vaatevallankumousviikko näyttäytyi ainakin minun sosiaalisen median uutisvirrassani hyvinkin aktiivisena. Vapun ja muiden tohinoiden mukana jäin jopa hieman jälkeen enkä aivan pysynyt tavoitteessani postata yksi kuva joka päivä. Teen kuitenkin oman yhteenvetoni viikosta:

Ensimmäisellä kuvalla lähestyin Seppälää. Ostin t-paidan viime vuonna Seppälän alesta heikkona hetkenä muutamalla eurolla, ja tahdoin tietää, kuka sen on ommellut. Seppälän sivuilta löytyy vastuullisuus-osio, joka päällepäin vaikuttaa hyvältä kattavuudellaan. Sivulta löytyy jopa lista tehtaista, joissa Seppälän vaatteet ommellaan. Harmikseni Seppälän Instagramissa ei oltu kuitenkaan niin hereillä, että kysymykseeni oltaisiin vastattu.

Seuraavaksi kyselin JC:ltä heidän läpinäkyvyydestään. Erityisesti farkkujen tekemiseen liittyy paljon terveysriskejä. Vaikka nettisivulta löytyvät kiitettävät pesuohjeet, joiden perusteella olen kohdellut erityisesti näitä farkkuja kovinkin kaltoin (vaatteiden oikea huolto lisää niiden kestävyyttä ja pienentää ympäristövaikutuksia), en kuitenkaan löydä JC:ltä minkään muotoista vastuullisuusraporttia. Crocker-merkin Instagram-tili ei vastannut kysymykseeni.

Viikon positiivinen yllättäjä oli Tokmanni. Törmäsin heidän myymäänsä Pola-vaatemerkkiin suunnilleen vuosi sitten. Huomasin erään kierrätettynä ostetun muutaman vuosikymmenen vanhan mekkoni olevan myös Pola-merkkinen ja valmistettu Lappeenrannassa. Tuotanto oli tietenkin siirtynyt jo pois Suomesta, mutta uusia valmistusmaita oli hyvin vaikeaa löytää yhtään mistään. Nyt käytin Vaatevallankumousviikkoa hyväkseni kysyäkseni, missä vaatteet on tehty. Tokmanni vastasi!

“Moi @kolttola, kiitos kysymyksestäsi! Emme tällä hetkellä vielä raportoi alkuperämaatietoja, mutta ilokseni voin kertoa, että asiaan tulee muutos ensi vuoden alussa. Omien merkkien vaatteiden osalta aloitamme alkuperämaan ilmoittamisen tuotteissa syksyllä 2018. Omien merkkiemme alla toimivat mallistot suunnitellaan ja mitoitetaan täällä Tokmannilla. Lisätietoa käyttämistämme alkuperämaista löytyy tuoreesta yritysvastuuraportistamme, joka sijaitsee verkkosivuillamme :)”

Yritysvastuuraportin löytää täältä. Se on varsin pitkä ja käsittää muutakin kuin vaatevastuullisuusasioita, mutta siitä käy ilmi, että Tokmanni on ainakin sitoutunut BSCI-jäseneksi ja pyrkii selvittämään tuotantomaita ja olosuhteita:
Tokmannin vuonna 2016 myymien tuotteiden alkuperämaat ovat seuraavat
• 17% ostoista riskimaista •  95% ostoista BSCI:ssa olevilta tehtailta

Viimeisen kuvani kohdistin S-ryhmän House-merkille. Merkistä oli vaikeaa löytää mainintoja, eikä kyselyyni vastattu, mutta S-Ryhmä on myös osallistunut viime viikolla Vaatevallankumoukseen julkaisemalla tehdaslistan ja vastuullisuusraportista löytyy tarkemmin eriteltynä vastuullisuustavoitteita.

a370cce1ab25f4f88ee93383de4f0cfa

Itse olen ollut pitkin viikkoa positiivisesti yllättynyt siitä, että myös tavaratalomerkit ovat kehittäneet avoimuuttaan. Vaikka halpamuodin ongelmat (suuret tuotantomäärät, heikko laatu, työolosuhteet) eivät poistu vielä tällä, läpinäkyvyyden lisääminen on kuitenkin oikea askel ihmisoikeuksia kunnioittavan vaateteollisuuden suuntaan.

Muutos toimintakulttuurissa on tullut kuluttajien vaatimana. Vaatevallankumouksen kaltaisilla kampanjoilla on siis paljonkin väliä.

Vaatteiden tuotantoa voisi kuitenkin ajatella useamminkin kuin kerran vuodessa.
Alla vielä muutama nosto #Imadeyourclothes-hashtagilla osallistuneilta suomalaisilta yrityksiltä, joiden toimintaa kannattaa varmasti tukea muutenkin kuin Vaatevallankumouksen merkeissä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Kuka vaatteesi ompelee? Aloittaessamme toimintamme viime elokuussa, meillä oli kahdeksan ompelijaa. Alkoi vimmattu rekrytointi ja ammattilaisten etsintä, joka on myös tuottanut tulosta: tänä päivänä tehtaallamme työskentelee 24 ompelijaa, joista kuvassa 19. Supernaisia jokainen, luonnollisesti. ❤ Vasemmalta Heidi, Anne, Miia, Leena, Tuija, Taina, Anitta, Markit, Mari, Kaija, Ritva, Tea, Charlotte, Kirsi, Kristiina, Marja, Maiju, Anette ja Maria. Tarvitsemme edelleen uusia ompelijoita kasvavaan joukkoomme! Oletko sinä seuraava neulomolainen? Kurkkaa hakuilmoitus facebook-sivultamme ja lähetä meille hakemuksesi! 😊 #Imadeyourclothes #vaatevallankumous #fashrev

Henkilön Neulomo (@nokianneulomo) jakama julkaisu

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

MUUTE on yhden naisen miniyritys. Tähän asti olen valmistanut jokaikisen tuotteen itse. Lisäksi mm. suunnittelen, pakkaan, postitan, hankin materiaaleja, vastaan sähköposteihin, sovin yhteistyökuvioista ja käyn välillä myyjäisissä. Elämä on aikamoista palapelia, sillä olen myös pienen lapsen kotiäiti ja musiikin maisteri, ja aika ajoin on päästävä tekemään töitä myös musiikin parissa. Vaikka kuvio saattaa kuulostaa kaoottiselta ja hetkittäin sitä onkin, olen todella onnellinen ja kiitollinen että saan tehdä juuri näitä asioita. Jotta tämä on mahdollista jatkossakin ja pysyisin paremmin perässä tuotannon kanssa, olen käynnistämässä juuri yhteistyön lahtelaisen ompelijan kanssa. Pian siis osa laukuista valmistetaan täällä Suomenlinnassa ja osa Lahdessa. Jännää! Kuva @doritsalutskij @vaatevallankumous @fash_rev #vaatevallankumous #fashionrevolution #imadeyourbag #muute #madeinfinland #madeonsuomenlinna #madeinlahti #studio #työhuone #laukuntekijä #bagmaker #bagdesigner #yrittäjä #entrepreneur #artisan #musician #muusikko #kotiäiti #mother #palapeli #onni #kiitollisuus #mylife #minunnäköinenelämä

Henkilön MUUTE (@muutenlaista) jakama julkaisu

Fashion Revolution -sivustolta löytyy vaikka mitä materiaalia, niin viime viikolla julkaistu läpinäkyvyysindeksi kuin oppimateriaalia ja toimintaneuvoja. Näitä voi hyvin lueskella ja toteuttaa muulloinkin kuin kampanjaviikolla.