Kirpputori sijoittuu kolmanneksi suomalaisten naisten ostopaikoissa

DSC_2246-01
Suomen Tekstiili & Muoti ry julkaisi tänään I love me -messuilla tutkimuksen, jonka mukaan 26% suomalaisista naisista ostaa vaatteet kirpputoreilta ja erilaisista Facebook-ryhmistä.

En ole kovinkaan ehtinyt perehtyä Suomalaiseen vaateteollisuuteen tilastotasolla, joten oli kiinnostavaa käydä kuuntelemassa nettikyselystä, jossa syys-lokakuussa (29.9.-6.10.2017) Kantar TNS oli tavoittanut 1500 18-74-vuotiasta suomalaista (70% naisia, 30% miehiä) vastaamaan vaatteisiin liittyvistä kulutustottumuksistaan.

Tietenkin kyselyn otanta ja muoto vaikuttavat, mutta silti esiin nousi muutama blogini näkökulman kannalta kiinnostava tulos.

DSC_2252-01.jpeg
Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen ja viestintäpäällikkö Mari Kamaja esittelivät kuluttajatutkimuksen tuloksia.

Jos suomalainen kuluttaja saisi päättää, tämä ostaisi enemmän suomalaisia vaatemerkkejä. 51% vastanneista ostaisi enemmän vaatteita suomalaisilta merkeiltä, jos ne tuotaisiin saataville isoihin kauppoihin.

Suomalaisten naisten yleisimpiä ostopaikkoja ovat H&M, Prisma, kirpputorit ja K-Citymarket. Tältä kannalta siis on ilahduttavaa, että esimerkiksi aiemminkin blogissani mainitsemani Neulomo on saanut tuotteitaan myyntiin Prismaan. Toivottavasti tämä tulos rohkaisisi lisäämään paikallisen tuotannon vaatemerkkejä Prismoissa ja K-Citymarketeissa, joissa suomalaiset shoppailevat eniten.

Pääkaupunkiseudulla taas Stockmann on suosituin ostopaikka niin naisten kuin miesten keskuudessa. Stockmanniltakin löytyy jonkin verran suomalaisia, eettisen tuotannon merkkejä myynnistä. Hullujen Päivien esitettä selaillessani mietinkin, että heidän tarjonnastaan voisi kirjoittaa oman artikkelinsa.

Vaikka kirpputorimyynti ei välttämättä ole Suomen vaateteollisuudelle hyvä asia, on sen sijoittuminen jo kolmanneksi omasta mielestäni hyvinkin positiivinen uutinen. Kierrätetty vaate kun on ostopäätöksenä kuitenkin se ekologisin.

Myös tulokset esitellyt toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen korosti kiertotalouden kasvua ja haasteita, joihin teollisuuden on vastattava. I love me -messuilla liiton lavalla keskustelevatkin tänään myös Reccin ja Globe Hopen edustajat, jotka kierrättävät vaatteita ja materiaaleja myyntiin, muuhun teollisuuteen ja uusiksi vaatteisiksi.

Pääsääntöisesti suomalaiset kuluttajat ovat hintatietoisia. Jos kuitenkin suomalaisista vaatteista ollaan valmiita maksamaan, luulisin hinnan rakenteen avaamisen olevan suunta, joka suomalaiselle shoppailijalle kelpaa. Eli se, että laadukkaasta vaatteesta kannattaa maksaa tekijöille hinta, jolla voi kattaa materiaalin laadun ja hyvät tuotanto-olosuhteet, ja tuotantoprosesseista kerrotaan avoimesti.

Helppous ja saatavuus selvästi dominoivat markkinoita, keikkuuhan ykköspaikalla edelleen H&M. Toivottavasti tämäkin kuluttajatutkimus kuitenkin rohkaisisi alaa ja erityisesti sisäänostajia panostamaan niin kotimaisiin merkkeihin kuin uusiin kierrätysideoihin.

Jos joku muu pyörähtää I love me-messuilla, ekomuotiin keskittynyt alue löytyy luonnollisesti-puolelta. Se on tuo vihreä osio kartalla!

DSC_2240-01

Vaatevallankumousviikko on ohi, mutta mitä jäi käteen?

Vaatevallankumousviikko näyttäytyi ainakin minun sosiaalisen median uutisvirrassani hyvinkin aktiivisena. Vapun ja muiden tohinoiden mukana jäin jopa hieman jälkeen enkä aivan pysynyt tavoitteessani postata yksi kuva joka päivä. Teen kuitenkin oman yhteenvetoni viikosta:

Ensimmäisellä kuvalla lähestyin Seppälää. Ostin t-paidan viime vuonna Seppälän alesta heikkona hetkenä muutamalla eurolla, ja tahdoin tietää, kuka sen on ommellut. Seppälän sivuilta löytyy vastuullisuus-osio, joka päällepäin vaikuttaa hyvältä kattavuudellaan. Sivulta löytyy jopa lista tehtaista, joissa Seppälän vaatteet ommellaan. Harmikseni Seppälän Instagramissa ei oltu kuitenkaan niin hereillä, että kysymykseeni oltaisiin vastattu.

Seuraavaksi kyselin JC:ltä heidän läpinäkyvyydestään. Erityisesti farkkujen tekemiseen liittyy paljon terveysriskejä. Vaikka nettisivulta löytyvät kiitettävät pesuohjeet, joiden perusteella olen kohdellut erityisesti näitä farkkuja kovinkin kaltoin (vaatteiden oikea huolto lisää niiden kestävyyttä ja pienentää ympäristövaikutuksia), en kuitenkaan löydä JC:ltä minkään muotoista vastuullisuusraporttia. Crocker-merkin Instagram-tili ei vastannut kysymykseeni.

Viikon positiivinen yllättäjä oli Tokmanni. Törmäsin heidän myymäänsä Pola-vaatemerkkiin suunnilleen vuosi sitten. Huomasin erään kierrätettynä ostetun muutaman vuosikymmenen vanhan mekkoni olevan myös Pola-merkkinen ja valmistettu Lappeenrannassa. Tuotanto oli tietenkin siirtynyt jo pois Suomesta, mutta uusia valmistusmaita oli hyvin vaikeaa löytää yhtään mistään. Nyt käytin Vaatevallankumousviikkoa hyväkseni kysyäkseni, missä vaatteet on tehty. Tokmanni vastasi!

“Moi @kolttola, kiitos kysymyksestäsi! Emme tällä hetkellä vielä raportoi alkuperämaatietoja, mutta ilokseni voin kertoa, että asiaan tulee muutos ensi vuoden alussa. Omien merkkien vaatteiden osalta aloitamme alkuperämaan ilmoittamisen tuotteissa syksyllä 2018. Omien merkkiemme alla toimivat mallistot suunnitellaan ja mitoitetaan täällä Tokmannilla. Lisätietoa käyttämistämme alkuperämaista löytyy tuoreesta yritysvastuuraportistamme, joka sijaitsee verkkosivuillamme :)”

Yritysvastuuraportin löytää täältä. Se on varsin pitkä ja käsittää muutakin kuin vaatevastuullisuusasioita, mutta siitä käy ilmi, että Tokmanni on ainakin sitoutunut BSCI-jäseneksi ja pyrkii selvittämään tuotantomaita ja olosuhteita:
Tokmannin vuonna 2016 myymien tuotteiden alkuperämaat ovat seuraavat
• 17% ostoista riskimaista •  95% ostoista BSCI:ssa olevilta tehtailta

Viimeisen kuvani kohdistin S-ryhmän House-merkille. Merkistä oli vaikeaa löytää mainintoja, eikä kyselyyni vastattu, mutta S-Ryhmä on myös osallistunut viime viikolla Vaatevallankumoukseen julkaisemalla tehdaslistan ja vastuullisuusraportista löytyy tarkemmin eriteltynä vastuullisuustavoitteita.

a370cce1ab25f4f88ee93383de4f0cfa

Itse olen ollut pitkin viikkoa positiivisesti yllättynyt siitä, että myös tavaratalomerkit ovat kehittäneet avoimuuttaan. Vaikka halpamuodin ongelmat (suuret tuotantomäärät, heikko laatu, työolosuhteet) eivät poistu vielä tällä, läpinäkyvyyden lisääminen on kuitenkin oikea askel ihmisoikeuksia kunnioittavan vaateteollisuuden suuntaan.

Muutos toimintakulttuurissa on tullut kuluttajien vaatimana. Vaatevallankumouksen kaltaisilla kampanjoilla on siis paljonkin väliä.

Vaatteiden tuotantoa voisi kuitenkin ajatella useamminkin kuin kerran vuodessa.
Alla vielä muutama nosto #Imadeyourclothes-hashtagilla osallistuneilta suomalaisilta yrityksiltä, joiden toimintaa kannattaa varmasti tukea muutenkin kuin Vaatevallankumouksen merkeissä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Kuka vaatteesi ompelee? Aloittaessamme toimintamme viime elokuussa, meillä oli kahdeksan ompelijaa. Alkoi vimmattu rekrytointi ja ammattilaisten etsintä, joka on myös tuottanut tulosta: tänä päivänä tehtaallamme työskentelee 24 ompelijaa, joista kuvassa 19. Supernaisia jokainen, luonnollisesti. ❤ Vasemmalta Heidi, Anne, Miia, Leena, Tuija, Taina, Anitta, Markit, Mari, Kaija, Ritva, Tea, Charlotte, Kirsi, Kristiina, Marja, Maiju, Anette ja Maria. Tarvitsemme edelleen uusia ompelijoita kasvavaan joukkoomme! Oletko sinä seuraava neulomolainen? Kurkkaa hakuilmoitus facebook-sivultamme ja lähetä meille hakemuksesi! 😊 #Imadeyourclothes #vaatevallankumous #fashrev

Henkilön Neulomo (@nokianneulomo) jakama julkaisu

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

MUUTE on yhden naisen miniyritys. Tähän asti olen valmistanut jokaikisen tuotteen itse. Lisäksi mm. suunnittelen, pakkaan, postitan, hankin materiaaleja, vastaan sähköposteihin, sovin yhteistyökuvioista ja käyn välillä myyjäisissä. Elämä on aikamoista palapelia, sillä olen myös pienen lapsen kotiäiti ja musiikin maisteri, ja aika ajoin on päästävä tekemään töitä myös musiikin parissa. Vaikka kuvio saattaa kuulostaa kaoottiselta ja hetkittäin sitä onkin, olen todella onnellinen ja kiitollinen että saan tehdä juuri näitä asioita. Jotta tämä on mahdollista jatkossakin ja pysyisin paremmin perässä tuotannon kanssa, olen käynnistämässä juuri yhteistyön lahtelaisen ompelijan kanssa. Pian siis osa laukuista valmistetaan täällä Suomenlinnassa ja osa Lahdessa. Jännää! Kuva @doritsalutskij @vaatevallankumous @fash_rev #vaatevallankumous #fashionrevolution #imadeyourbag #muute #madeinfinland #madeonsuomenlinna #madeinlahti #studio #työhuone #laukuntekijä #bagmaker #bagdesigner #yrittäjä #entrepreneur #artisan #musician #muusikko #kotiäiti #mother #palapeli #onni #kiitollisuus #mylife #minunnäköinenelämä

Henkilön MUUTE (@muutenlaista) jakama julkaisu

Fashion Revolution -sivustolta löytyy vaikka mitä materiaalia, niin viime viikolla julkaistu läpinäkyvyysindeksi kuin oppimateriaalia ja toimintaneuvoja. Näitä voi hyvin lueskella ja toteuttaa muulloinkin kuin kampanjaviikolla.

Vaihda vaatteesi

vaatteet

Lähivuosina erityisesti Helsingissä puistokirppikset ja muut kirpputoritapahtumat ovat olleet niin suosittuja, että kierrätettyäkin tavaraa on enemmän kuin ostajia. Nyt kun Konmari-metodi on yleistynyt Suomessakin, olemme (toivon mukaan) siirtymävaiheessa, jossa paljon vaatetta kaipaa uutta omistajaa, mutta monella on tarvetta tavaran sijasta tyhjälle tilalle.

Se tarkoittaa sitä, että vaatteet eivät välttämättä mene kaupaksi kirpputoreilla, sillä vaatetarjontaa on niin paljon. Erityisesti opiskelijana tuntuu pahalta laittaa käyttämättömät vaatteet UFF:n laatikkoon (itse tosin suosin Recciä ja SPR:n kontteja), jos niistä on itse maksanut täyden hinnan. Kuitenkin varsinkin halpamuoti menettää arvonsa todella nopeasti vaatteen oston jälkeen. Vaikka H&M-merkkinen paita on parempaa materiaalia tai hyvin huollettu, sen arvo kirpputorilla on pikamuotibrändinä hyvin alhainen.

kassit

Vastaus kierrätysongelmiin voi olla kuitenkin vaatteiden vaihdossa. Vaatekaapin päivittäminen tapahtuu silloin ilmaiseksi ystävien ja tuttujen vaatteilla, ja omatkin käyttämättömäksi jääneet vaatekappaleet pääsevät jonkun toisen päälle.

Vaatteidenvaihtotapahtumia tuntemattomien kesken järjestetään nykyään paljon eri tahojen toimesta. Ainakin Anarkistimartat sekä Luonto-Liitto järjestävät vaihtotapahtumia enemmän tai vähemmän säännöllisesti.

Vaatteidenvaihtoillan järjestäminen itse kavereiden kesken on helppoa. Olen organisoinut ystäväpiirini kesken vaihteluiltamia lukuisia kertoja eri asuinpaikoissa ja sen myötä uskaltanen antaa järjestämiseen muutamia vinkkejä:

1. Järjestä tapahtuma muutaman viikon päähän. Jos tapahtuma on myöhemmin, joudut muistuttelemaan ihmisiä ahkerasti ajankohdasta. Liian lyhyellä varoaikataululla osallistujat eivät ehdi käydä läpi vaatekaappejaan. Jos luot facebook-eventin, muistuttele välillä tapahtumasta, ettei se pääse unohtumaan aikatauluista.

kengät

2. Mieti valmiiksi, minne ylijääneet vaatteet viedään. Reiluin tapa on lahjoittaa vaatteet hyväntekeväisyyteen. Hyviä kohteita ovat asunnottomat, vastaanottokeskukset, erilaiset vähävaraisia auttavat järjestöt kuten Hope ry, SPR:n kontit tai Emmaus. Vaatteet kannattaa viedä joko yhdessä heti tapaamisen jälkeen tai varautua kuljettamaan ne autolla myöhemmin.

3. Pienenkin porukan vaihtoillasta voi jäädä yllättävän paljon vaatetta yli, varsinkin jos monen mielessä siintää avarampi vaatekaappi. Kannattaa siis rohkaista ihan kaikkia tulemaan myös penkomaan – ehdoton siinä, että kaikki toisivat jotain, ei kannata olla. Se jolla ei ole mitään tuotavaa saattaa myös tarvita uusia vaatteita kaikkein kipeimmin.

piirakka

4. Ruokaa! Mukavimmissa tapaamisissa vaihtelu on myös yhdessäoloa. Tuokaa brunssitarvikkeet nyyttäriperiaatteella tai laittakaa yhdessä illallista. Vaatteita on kiva sovitella, pohdiskella ja suositella kavereille. Joskus hyvätunnelmaiset vaihtelut kääntyvät jatkoiksi, joilla pukeudutaan mitä hassuimpiin asuyhdistelmiin.

kahvi

5. Miesten, naisten vai unisex? Henkilökohtaisesti siteeraan mielelläni Eddie Izzardia: “They’re not women’s clothes. They’re my clothes. I bought them.” On kuitenkin totta, että jaottelut perustuvat usein käytäntöön. Ennen tapahtumaa on hyvä mainostella minkälaisia eri kokoja tai malleja on tuomassa. Näin myös he, jotka voisivat päällisin puolin arvella, ettei heille löydy mitään, tulevat rohkeammin paikalle.

pipot

6. Varaa aikaa. Jos järjestät kutsut kotonasi eivätkä kaikki ystäväsi asu aivan naapurissa tai heillä on kiireiset aikataulut, kannattaa ilmoittaa tapahtuman kestoksi esimerkiksi kello 17-21 (vaatteidenvaihdot voivat olla mukavaa tekemistä arkenakin) tai lauantai-iltapäivä niin, että vieraat saapuvat kuten heidän aikatauluihinsa sopii. Kävijöitä on useampia ja vaatteet vaihtuvat varmemmin.

7. Voit rohkaista osallistujia kyselemään etukäteen, tarvitseeko kukaan vaikkapa lastenvaatteita tai lenkkareita, mitä nyt sattuu olemaan ylimääräisenä. Jos ihmiset liikkuvat julkisilla ja vaatetta olisi kotona paljonkin, voi olla helpompaa tuoda vaatteita joille on varmasti ottajia. Sama toimii toiseen suuntaan: voi myös kysellä, olisiko jollakulla juuri sellaisia vaatteita, joita itse nyt tarvitsisi.

8. Unohda raha, ota vastaan kohteliaisuudet ja ole avoin ehdotuksille. Irrottaudu siitä, miten paljon olet maksanut vaatteista, jos viet ne vaihdeltavaksi. Vaatteidenvaihtelu on tilaisuus tutkia omaa tyyliään, kokeilla jotain mistä ei itse maksaisi, jakaa tyylivinkkejä ja ajatuksia. Parhaimmillaan voi kohdata omia pukeutumiseen liittyviä estojaan ja löytää uusia puolia vartalostaan, kun ystävät suosittelevat asuja, joita ei kaupassa kehtaisi kokeilla.